UKK

Usein kysytyt kysymykset

Alla on palveluittain listattuna usein kysyttyjä kysymyksiä ja niiden vastauksia

Silmäluomileikkaus

Silmäluomileikkaukset tehdään pääsääntöisesti paikallispuudutuksessa ja rauhoittavassa lääkityksessä.

Alkuvalmistelut, leikkaus ja jälkiseuranta vievät sairaalassa yhteensä noin 3-4 tuntia. Itse toimenpide kestää 0.5-1.5 tuntia.

Perustoipumisaika on yksi viikko, minä aikana mustelmat ja turvotukset pääosin rauhoittuvat ja missä kohtaa ompeleet poistetaan. Toisen viikon aikana toipuminen jatkuu ja työhön paluu on mahdollista tänä aikana tai sen jälkeen.

Leikkauksesta jää arpi, joka piilotetaan ihopoimuun/-uurteeseen (yläluomileikkaus) tai ripsirajaan (alaluomileikkaus). Silmäluomien alueella arvet vaalenevat hyvin ajan myötä ja muuttuvat käytännössä huomaamattomiksi.

Sairauslomaa saa, kun kyseessä on sairaudenhoito eli leikkaus tehdään lääketieteellisin perustein. Tila on esim. sairaudenhoitoa, kun yläluomen ihoylimäärä tai luomen reuna tulee näkökentän eteen, alaluomi on kääntynyt/roikkuu aiheuttaen kuivumis-/vetistysvaivaa tai kyseessä on vaivaa aiheuttavan silmäluomen ihomuutoksen poisto. Tämä arvioidaan vastaanotolla.

1.1.2023 lähtien toimenpiteistä ei enää saa Kelakorvausta, vaikka se tehtäisiin lääketieteellisin perustein eli vaikka kyseessä on sairaudenhoito. Työnantajan tai Kelan korvaama sairausloma sen sijaa kuuluu aikaisempaan tapaan, kun kyseessä on sairaudenhoito.  

Kulmakarvojen kohotus ja otsan kohotus

  • Jos otsasi on uurteinen ja laskeutunut, jonka seurauksena kulmakarvat ja yläluomet roikkuvat muodostaen poimun ja varjon näkökenttään ja silmäsi ovat väsyneen näköiset
  • Sinulla on päänsärkyä, joka johtuu kulmakarvojen jatkuvasta nostamisesta ja otsalihaksen jännittelystä
  • Silmäsi tai otsasi väsyvät esim. näyttöpäätetyöskentelyssä.
  • Luomien ja silmäripsien meikkaaminen on hankalaa ylimääräisen roikkuvan ihon vuoksi
  • Luomipoimu hautuu tai pahentaa esim. atooppista ihottumaa silmäluomissasi
  • Näkökenttäsi on rajoittunut ja esim. autolla ajaminen on vaikeutunut.

Otsan kohotusleikkaukseen ei ole suositusikää ja se voidaan ja kannattaa tehdä jo melko nuorella iällä esim. 35-45 -vuotiaana, jos otsan laskeuma on pääasiallinen syy näköesteeseen. Perinnöllisessä otsan tai kulmakarvojen laskeumassa leikkaus saattaa olla lääketieteellisesti perusteltua jo aikaisemmin.

Leikkauksen voi tehdä paikallispuudutuksessa ja rauhoittavassa lääkityksessä. Maltillisen yläluomileikkauksen voi tarpeen mukaan tehdä samassa yhteydessä. Nukutus voi olla tarpeen, mikäli samassa yhteydessä tehdään useampia muita tai suurempia toimenpiteitä.

Alkuvalmistelut, leikkaus ja jälkiseuranta vievät sairaalassa yhteensä noin 5-7 tuntia. Itse toimenpide kestää 2-3 tuntia.

Perustoipumisaika on pari viikkoa, minä aikana mustelmat ja turvotukset pääosin rauhoittuvat. Ompeleet poistetaan 8-10 päivän kohdalla. Työhön paluu on mahdollista tämän jälkeen.

Arvet piilotetaan tavallisesti hiuspohjaan (mini-invasiivinen kulmakarvojen ja otsan kohotus) tai harvemmin hiusrajaan (avoin otsan kohotus ja madallus).

Päänahkaa käsitellään hellävaroen, jotta hiusten karvatupit eivät vaurioidu. Karvatupet ovat hyvin herkkiä eivätkä siedä esim. rutistamista, ompeleen verenkiertoa heikentävää vaikutusta tai verisuonipolton lämpöä. Kokenut plastiikkakirurgi osaa ottaa tämän huomioon, jolloin leikkaus ei vaikuta hiustenkasvuun.

Sairauslomaa saa, kun kyseessä on sairaudenhoito eli leikkaus tehdään lääketieteellisin perustein. Tila on sairaudenhoitoa, kun kulmakarvojen ja otsan laskeuma aiheuttaa näköesteen. Tämä arvioidaan vastaanotolla.

1.1.2023 lähtien toimenpiteistä ei enää saa Kelakorvausta, vaikka se tehtäisiin lääketieteellisin perustein eli vaikka kyseessä on sairaudenhoito. Työnantajan tai Kelan korvaama sairausloma sen sijaa kuuluu aikaisempaan tapaan, kun kyseessä on sairaudenhoito. 

Kasvojen ja kaulan kohotus​

Kasvojen kohotusleikkaus (facelift) on tehokkain kasvojen ikämuutosten hoitomuoto. Kasvojenkohotuksella voidaan tarkoittaa otsan, keskikasvojen, alakasvojen ja kaulan alueen korjausta. Tavallisesti englanninkielinen termi facelift viittaa alakasvojen ja kaulan alueen kohotukseen. On kuitenkin tavallista, että käytännössä kasvojen kohotusleikkaus tarkoittaa keskikasvojen, alakasvojen ja kaulan kohotusleikkausta, koska syntyneet häiritsevät laskeumamuutokset ulottuvat kaikille näille alueille ja koska käytettävä leikkausviilto on yhteinen. Leikkauksessa laskeutunut tukirakenne (SMAS ja platysma) palautetaan irrottelun jälkeen takaisin paikoilleen ompelemalla ja ylimäärä ihoa poistetaan.

Minifacelift on rajattu kasvojen tai kaulan kohotusleikkaus, jossa kohotetaan ainoastaan esim. alakasvojen ja yläkaulan maltillisesti laskeutuneita kudoksia (terävöitetään leukapielen linjaa). Leikkausviilto on samalla lyhyempi. Mikäli laskeutumismuutokset ovat laaja-alaisempia (keskikasvot, alakasvot ja kaula) ja korostuneempia sekä toive on korjata nämä, on tarpeen tehdä laajempi varsinainen koko kasvojen ja kaulan kohotus.

Leikkausviilto tulee korvan eteen ihopoimu-uurteeseen jatkuen korvan taakse uurteeseen (minifacelift). Keskikasvojen kohotuksessa viilto jatkuu etupuolella hivenen korvan yläpuolelle hiusrajassa ja koko kaulan kohotuksessa korvan taakse hiusrajassa. Vaalentuessaan arpi häivyttyy käytännössä näkymättömäksi.

Tavoitteena on luonnollinen kasvojen rakenteiden palautus, ei kiristys. Omaa tulosta voi mallintaa ottamalla selfien nojatuolissa kevyessä 40-50 asteen kallistuksessa taaksepäin.

Tarvittavan toipumisajan pituus on riippuvainen potilaan työn luonteesta sekä toimenpiteiden laajuudesta. Ompeleiden poisto on noin viikon kohdalla leikkauksesta. Parin viikon jälkeen on ns. kauppakunnossa (peittävän huivin kanssa). Perustoipumisaika työkuntoon on noin 1 kk ja lopullinen kudosparaneminen vie 2-6 kk.

Minilift laajuisen toimenpiteen voi tehdä paikallispuudutuksessa ja rauhoittavassa lääkityksessä. Laajempi leikkaus tehdään nukutuksessa.

Tuloksen kesto vaihtelee yksilöllisesti. Lähtökohta on kuitenkin, että kasvojen kohotusleikkauksen vaikutukset tulevat näkyä ainakin 10 vuoden ajan. Ikääntymismuutokset luonnollisesti etenevät kasvojen kohotusleikkauksen jälkeenkin, mutta selvästi hitaammin ja uudesta lähtöpisteestä. Muutoksia voi hidastaa tulosta ylläpitävillä ei-kirurgisilla hoidoilla, kuten kollageenia stimuloivilla hoidoilla (biostimulaatio), tilavuutta ylläpitävillä/palauttavilla hoidoilla (täyteaineet) ja botuliinihoidoilla.

Lievissä tai alkavissa ikämuutoksissa voi olla parempi ratkaisu siirtää kirurgisen hoidon tarvetta laite- tai pistoshoitojen avulla. Laitehoidoista yleisimmin käytetään mikrofokusoitua ultraäänihoitoa (Ultherapy). Pistoshoidoilla tarkoitetaan botuliini- ja täyteainepistoksia. Kaikilla näillä keinoilla onnistuu myös leikkaushoidon tuloksen ylläpito.

Leuanalusen ja kaulan rasvaimu

Leuanalusen ja kaulan rasvaimu tehdään tavallisesti paikallispuudutuksessa ja rauhoittavassa lääkityksessä.

Kasvotukea pidetään leuanalusen ja kaulan rasvaimun jälkeen 1 viikko vuorokauden ympäri ja sitten öisin 2-3 viikkoa.

Tavallisesti 1 viikon jälkeen turvotus on voimakkaimmillaan. Arkuus sen sijaan alkaa hellittämään tässä kohtaa. Kudos tiivistyy vielä jonkin verran ensimmäisten 2-3 viikon aikana. Lopullinen tasaantuminen tapahtuu pääosin 2.-3. kuukauden aikana. Oikein toteutettu tukitekstiilihoito on olennainen tuloksen kannalta.

Rasvaimun lopullinen tulos näkyy noin 3 kuukauden kohdalla. Alkuun mustelmat ja neste turvottavat aluetta ja kudos muuttuu tiiviimmäksi, kunnes alkaa ohentumaan ja pehmenemään. Alueen lopullinen pehmeneminen, tasaantuminen ja ihon supistuminen jatkuu kuitenkin edelleen 6 kk asti.

Lymfa- ja LPG-hoito edistää tietyissä tapauksissa rasvaimusta toipumista selvästi (korostunut turvotus ja kudostiiviys). Haittaa hoidoista ei ole, kunhan ne aloittaa varovasti eikä liian aikaisin. Hoidot voi varovaisesti aloittaa 2-3 viikon kohdalla rasvaimusta. 1-2 hoitokertaa viikossa 10 hoidon sarjana on usein sopiva kokonaisuus. Voimakkaampaa irrottavaa arpihierontaa ei kannata tehdä ensimmäisten parin kk aikana. Kudostilanteen tulee rauhoittua ensin.

Hörökorvaleikkaus (korvan muodonkorjausleikkaus, otoplastia)

Hörökorvassa korvalehden ruston normaalit taitoskohdat jäävät muodostumatta. Tämä jättää yläosan korvalehdestä sirottavaksi. Lisäksi korvanlehden kuppiosa voi olla korkea. Hörökorvaleikkauksessa korvalehden yläosaan muodostetaan normaali Y-sakarapoimu (antehelix). Lisäksi kuppiosaa (concha) madalletaan tarpeen mukaan. 

Nuorille ja aikuisille hörökorvaleikkauksen voi tehdä paikallispuudutuksessa ja rauhoittavassa lääkityksessä. Lapsille leikkaus tehdään nukutuksessa.

Hörökorvaleikkaus kannattaa tehdä nuoremmalla iällä, koska kun korvan rusto on pehmeämpää, se taipuu ja asettuu paremmin. Hörökorvaleikkaus onnistuu myös myöhemmällä aikuisiällä, mutta rusto on kovempaa ja sitä täytyy heikentää ns. saranakohdasta enemmän, jotta palautumistaipumus vähenee.

Tukisidosta pidetään ensimmäiseen suihkuun asti eli kaksi vuorokautta. Tämän jälkeen pidetään pelkkää tukipantaa ympäri vuorokauden 1 viikkoon asti ja öisin 1 kuukauteen asti. Ompeleet poistetaan viikon kuluttua. Suurin mustelmaisuus ja turvotus poistuu parin viikon aikana.

Arvet piilotetaan rustouurteiden lähettyville, joten näkyviä arpia ei jää.

Tulos on heti nähtävissä, tosin mustelmat ja turvotus peittävät sitä alleen ensimmäiset pari viikkoa. Lopullinen tasaantuminen tapahtuu 2-3 kuukauteen.

Rintojen suurennus

Implantteja on karkeasti kahdenlaisia, pyöreitä ja anatomisia (pisaran mallisia). Anatomisten kuori on karhea ja geeli muotoaan paremmin pitävä ja samalla kiinteämpi. Käytännössä anatomisia käytetään nykyään vain, jos rintaa kohotetaan pelkällä implantilla (5-10 % leikkauksista). Yleisimmin nykyään käytetään pyöreitä implantteja (90-95% leikkauksista), joissa on sekä karheaa että sileää tai lähes sileää (silkkikarhennus) kuorta. Lisäksi geeleissä on valittavissa kiinteämpää ja pehmeämpää. Nämä kaikki vaihtoehdot vaikuttavat siihen, kuinka implantti käyttäytyy suhteessa rintaan. Kaikki implanttimerkit eivät ole samanlaisia. Niissä on eroja perusrakenteen, tehdyn seurantatutkimustyön että takuiden suhteen. Suomessa käytettävien rintaimplanttien tulee olla Fimean hyväksymiä ja valvomia lääkinnällisiä luokka III tarvikkeita/laitteita.

Käytämme laadukkaita sekä hyvin tutkittuja Motivan ja Mentorin rintaimplantteja.

Tämä riippuu paljon lähtötilanteesta ja potilaan omista kudosominaisuuksista sekä rintakehän mitoista. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että maksimissaan rintaa voidaan suurentaa oman rinnan tilavuuden verran eli tuplata rinnan tilavuus. Lähtötilavuus karkeasti esim. 70B rinnassa on noin 2.5-3.0 dl ja 85B rinnassa noin 4.0-4.5 dl, koska rintaliiveissä käytetty kuppikoko on riippuvainen rintakehän ympärysmitasta (saman kuppikoon tilavuus kasvaa, kun ympärysmitta kasvaa). Tavallisesti oman rinnan tilavuus arvioidaan alakanttiin. Yllä mainituilla esimerkkimitoilla kuppikoko muuttuu karkeasti B>DD. Kuppikoon tilavuus vaihtelee kuitenkin valmistajienkin välillä paljon.

Implanttikoon ja -mallin valinta tehdään yhdessä potilaan kanssa suunnitteluvastaanotolla. Usein leikkaukseen valitaan kaksi vaihtoehtoparia, joista plastiikkakirurgi valitsee parhaiten sopivan vaihtoehdon. Vaihtoehtojen välillä on pienet 2-5 mm mitta- ja 25-50 ml tilavuuserot.

Leikkauksen voi tehdä paikallispuudutuksessa ja rauhoittavassa lääkityksessä. Tämä riippuu potilaan kudostilanteesta, implanttikoosta ja valittavasta implanttitaskusta. On kuitenkin tavallisempaa, että leikkaus tehdään nukutuksessa.

Lähtökohtaisesti nykyaikaisia ja laadukkaita implantteja ei tarvitse vaihtaa. Tavallisesti vaihtotarve voi tulla, jos esteettinen tulos muuttuu esimerkiksi raskauksien tai laihtumisen myötä, tai jos myöhemmin on toive suuremmasta tai eri mallisesta implantista.

Osa valmistajista tarjoaa takuun automaattisesti (esim. Mentor), osalla se tulee hankkia itse lisäpalveluna (esim. Motiva). Käytännössä takuu tarkoittaa kapseloitumis- ja rikkoutumistakuuta, mikä korvaa uudet implantit, mutta ei leikkauskuluja (kapseloituminen). Implantin rikkoutuessa korvataan myös leikkauskuluja noin 1000 euron verran.

Rintojen pienennys

Rintojen pienennysleikkaus katsotaan tietyissä tilanteissa lääketieteellisesti perustelluksi eli sairaudenhoidoksi. Varsinaista Kelakorvausta rintojen pienennysleikkauksesta ei enää ole saanut 1.1.23 lähtien. Työnantajan tai Kelan korvaama sairausloma kuuluu kuitenkin edelleen, kun rintojen pienennysleikkaus katsotaan sairaudenhoidoksi.

Tavallinen toipumisaika on 3-4 viikkoa. Kevyeen toimistotyöhön on mahdollista palata jo viikon jälkeen. Mikäli rintojen pienennysleikkaus katsotaan lääketieteellisesti perustelluksi, toipumisaika on työnantajan tai Kelan korvaamaa sairauslomaa.   

Laihtuminen vaikuttaa yksilöllisesti rintojen tilavuuteen. Rintojen tilavuuden vähentyminen tekee rinnoista laskeutuvammat. Reilumpi laihtuminen vaikuttaa aina rintojen pienennysleikkauksen tulokseen.

Rinnat voivat kasvaa uudelleen. Joillakin potilailla rintojen pienennysleikkaus voi olla tarpeen uusia 10-20 vuoden aikataululla. 

Rintojen pienennysleikkauksesta jää aina arvet. Tavallisin on ns. ankkuriarpi, jossa on arpi nännin ympärillä, pystyarpi nännin alapuolella ja arpi rinnanaluspoimussa. Osalla potilaista rintapoimun arpi on lyhyempi. Nänninympärys- ja pystyarpi tulee aina. Arvet vaalentuvat ajan myötä ja muuttuvat vähemmän näkyviksi.

Rintojen kohotus

Rinta kohoaa jonkin verran implantilla, erityisesti anatomisella rintaimplantilla. Voit testata asiaa itse: jos rinnanaluspoimu tule esiin kämmenet päälaelle asetettuna, pelkkä rintaimplanttileikkaus on mahdollinen. Muutoin tulee tehdä joko pelkkä kohotusleikkaus tai kohotus yhdistettynä implanttisuurennukseen.

Varsinainen rinnan kohotus, jossa myös rintarauhaskudosta muotoillaan laajemmin, edellyttää nukutusta. Suppeampi toimenpide, jossa kohotetaan pääosin nänniä ja poistetaan ylimäärä ihoa, on mahdollista tehdä paikallispuudutuksessa ja rauhoittavassa lääkityksessä.

Rintojen kohotusleikkaus katsotaan harvoin lääketieteellisesti perustelluksi eli sairaudenhoidoksi. Tämä voi olla tilanne voimakkaan laihtumisen jälkeen, jolloin rinnat ovat hyvin alhaalla navan tasalla ja tilaan liittyy ihon hautumista ja -rikkoja.

Rintojen muodonkorjausleikkaus (tubulaariset rinnat)

Tubulaarisen rinnan tilavuuspuutos (korostunein alaosassa) korjataan joko rintaimplantilla, rasvalla tai näiden yhdistelmällä. Tehokkain tapa on rintaimplantti. Nänninpihan alueen suppilomaisuus korjaantuu osin jo tällä. Jäävä nänninpihan suppilomaisuus ja erityisesti pullahtaminen (prolaboituminen) korjataan muotoilemalla nänninpihaa ja nänniä ns. Benellin tekniikalla. Samalla nänninpihaa pienennetään.

Tubulaaristen rintojen korjausleikkauksesta jää aina arvet. Rintaimplanttileikkauksesta jää lyhyt arpi rinnanaluspoimuun, joka jää hyvin piiloon. Nänninpihan korjauksesta jää arpi nännipihan ympärille. Arvet vaalentuvat ajan myötä ja muuttuvat vähemmän näkyviksi.

Tubulaaristen rintojen korjausleikkaus katsotaan tietyissä tilanteissa lääketieteellisesti perustelluksi eli sairaudenhoidoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, kun rinnan alaosa on selvästi alikehittynyt tai nännipiha on selvästi suppilomainen tai pullahtanut. Varsinaista Kelakorvausta tubulaaristen rintojen korjausleikkauksesta ei enää ole saanut 1.1.23 lähtien. Työnantajan tai Kelan korvaama sairausloma kuuluu kuitenkin edelleen, kun tubulaaristen rintojen korjausleikkaus katsotaan sairaudenhoidoksi.

Pelkkä suppilomainen nänni korjataan ns. Benellin tekniikalla, joka litistää nänniä ja pienentää nänninpihaa. Leikkauksesta jää arpi nänninpihan ympärille. Toimenpide voidaan tehdä paikallispuudutuksessa.

Miesten rintojen liikakasvu (gynekomastia)

Tavallisimpia syitä ovat hormonaaliset. Myös miehillä on hivenen rintarauhaskudosta, joka voi kasvaa. Miehillä on pääosin testosteronia, mutta myös vähän estrogeenia eli naishormonia. Näiden suhde ratkaisee millaisia vaikutukset ovat. Ylipaino voi aiheuttaa kasvua, koska rasvakudoksesta erittyy hieman naishormonia. Lisäksi esim. kilpirauhasen toimintahäiriöissä muutkin hormonitasapainot voivat muuttua. Ulkoisten hormonien (testosteroni, anaboliset steroidit) vaikutuksesta tapahtuu samaa ja rintarauhaskudos voi reagoida. Gynekomastiassa on tärkeää käydä läpi hormonaaliset tutkimukset (taustan hoitoon) ja kuvantamiset (muiden syiden poissulkuun) ennen kirurgista hoitoa.

Tavallisin tapa on tehdä ylimääräisen rintarauhaskudoksen ja rasvan poisto rasvaimutekniikalla paikallispuudutuksessa ja rauhoittavassa lääkityksessä. Pienet pistoreiät tehdään rinnanaluspoimuun.

Rasvaimun pistoreiät ovat huomaamattomat. Jos kudos on erityisen tiivistä, voi olla tarpeen poistaa kudosta pienestä viillosta, joka tulee joko rinnanaluspoimuun ja nänninpihaan. Tämä on hyvin harvoin tarpeen. Jos taustalla on reilu laihtuminen, tehdään rintarauhaskudoksen poiston lisäksi ihonpoistoa ja nännin pienennys/kohotus. Tämä toimenpide tehdään useimmiten nukutuksessa. Toimenpide muistuttaa tekniikaltaan rinnan kohotusta ja tästä jää ns. ankkuriarpi.

Tukiliiviä/-tekstiiliä pidetään 3 viikkoa ympäri vuorokauden sitten 3 viikkoa päivisin. Ompeleet poistetaan noin viikon kohdalla. Urheiluun voi palata asteittain 2-3 viikon jälkeen. Kevyt liikunta (esim. kävelylenkit) on sallittua noin viikon jälkeen.

Rasvaimu

Rasvaimu soveltuu niille, joilla on korostunut rasvakertymä, joka ei reagoi suotuisalla tavalla painonpudotukseen tai joilla normaalipainosta huolimatta on epäsuhta tiettyjen alueiden rasvamäärässä. Rasvaimu ei sovellu lihavuuden hoitoon.

Rasvaimulla poistetut rasvasolut eivät tule takaisin, ne on poistettu pysyvästi. Jäljelle jää kuitenkin rasvasoluja, jotka voivat lihoa. Lihominen tapahtuu kuitenkin jäljelle jääneiden rasvasolujen suhteessa eli alueet, joissa on enemmän rasvasoluja, lihovat enemmän. Rasvaimualue lihoo vähemmän, koska rasvasoluja on jäljellä vähemmän. Lihominen huonontaa rasvaimun tulosta.

Rasvaimussa rasvaa poistetaan imukanyylillä pienten 3-5 mm imureikien kautta. Tasaisen rasvaimutuloksen saavuttamiseksi imu tapahtuu useista suunnista. Imureiät pyritään piilottamaan

Poimukohtiin, vanhoihin arpiin (venytysarvet), pigmenttiluomien rajapintaan tai muuhun huomaamattomaan paikkaan. Vesisuihkuavusteinen rasvaimu (WAL, Bodyjet) parantaa rasvan irtomaista ja tekee sen hellävaraisemmin.

Rasvaimun voi tehdä paikallispuudutuksessa ja rauhoittavassa lääkityksessä. Puuduteainemäärässä on kuitenkin tietty maksimi, johon asti sen käyttö on turvallista. Liian suuren määrän käyttö voi aiheuttaa myrkytysoireet. Laajemmat rasvaimut täytyy tehdä nukutuksessa. Laaja rasvaimu on tavallisesti suurempi kuin kahdeksan aluetta. Jos kudos on kovin napakkaa (esim. nuorella sidekudoksisempi rasva), nukutustoimenpide voi olla tarpeen jo pienemmällä aluemäärällä. Lisäksi puuduteaine vaikuttaa hivenen epäedullisesti rasvansiirron tarttuvuuteen.

Tavallisesti 1 viikon jälkeen turvotus on voimakkaimmillaan. Arkuus sen sijaan alkaa hellittämään tässä kohtaa. 1. viikon ajan kannattaa välttää yksipuolisia asentoja (pystyasento seisoen tai istuen), koska mustelmat ja turvotukset kasaantuvat painovoiman mukana. Tukitekstiilejä pidetään 2-3 kk, ensimmäinen kuukausi ympäri vuorokauden. Oikein toteutettu tukitekstiilihoito on olennainen tuloksen kannalta.

Rasvaimun lopullinen tulos näkyy noin 3 kuukauden kohdalla. Alkuun mustelmat ja neste turvottavat aluetta ja kudos muuttuu tiiviimmäksi, kunnes alkaa ohentumaan ja pehmenemään. Alueen pehmeneminen, tasaantuminen ja ihon supistuminen jatkuu kuitenkin edelleen 6-12 kk asti.

Lymfa- ja LPG-hoito edistää tietyissä tapauksissa rasvaimusta toipumista selvästi (korostunut turvotus ja kudostiiviys). Haittaa hoidoista ei ole, kunhan ne aloittaa varovasti eikä liian aikaisin. Hoidot voi varovaisesti aloittaa 2-3 viikon kohdalla rasvaimusta. 1-2 hoitokertaa viikossa 10 hoidon sarjana on usein sopiva kokonaisuus. Voimakkaampaa irrottavaa arpihierontaa ei kannata tehdä ensimmäisten parin kk aikana. Kudostilanteen tulee rauhoittua ensin.

Lihominen huonontaa rasvaimutulosta. Erityisesti ero kohtaan, johon ei ole tehty rasvaimua, korostuu, koska rasvaimetty kohta ei liho entiseen tapaan.

Rasvaimulla haettu muodonkorjaus tai kontrasti vähenee, kun ympäröivä alue laihtuu suhteessa enemmän. Lisäksi rasvaimettyyn kohtaan voi ilmaantua epätasaisuuksia, jos laihtuminen on voimakasta.

Vatsan muodonkorjaus (abdominoplastia)

Abdominoplastian arpi piilotetaan bikinirajaan. Mitä suurempi ihon poisto on, sitä pidempi arpi. Jos iho poistetaan 20 cm pystysuunnassa, on arven pituus noin 50 cm (2.5 x pystysuunnan mitta). Jos arvesta tehdään liian lyhyt, päihin jää ns. hiiren- tai koirankorvat, jotka joudutaan korjaamaan myöhemmin.

Itse napa jätetään kannastaan kiinni vatsalihaskalvoon, sitä ei siirretä. Navalle tehdään abdominoplastiassa uusi aukko iho-osuuteen, joka liu’utetaan ylhäältä alas. Arpi sijoitetaan aavistus syntyvän uuden napasuppilon sisään. Napasuppiloa lyhennetään tai kiinnitetään tarpeen mukaan lihaskalvoon, jotta se asettuu sopivaksi napakuopaksi.

Lähtökohtaisesti abdominoplastiassa ei aseteta dreenejä (imuletkuja). Jos kuitenkin kyse on suuren kudosmäärän poistosta (suuri raakapinta) tai potilaalla on taipumus nestekertymään tai tihkuvuotoon, dreenit kannattaa jättää varmuuden vuoksi 2-3 pv ajaksi.

Vatsalihasten erkauman korjaus eli lihasten yhteen ompelu on lääketieteellisesti perusteltua ja kannattavaa, kun tilanteeseen liittyy selkävaivoja ja korsetin hallinnan vaikeuksia. Vatsalihasten erkauma tekee vatsan muodon kuperaksi, joten esteettistä syistä yhteen ompelu kannattaa tehdä, kun se vaikuttaa huomattavasti esteettiseen lopputulokseen. Yli 2-3 cm erkauma yhdistettynä ohueen ihonalaiskudokseen jättää helposti korostuneen vatsan kuperuuden tai kohouman/pullistuvan harjanteen vatsalihasten väliin.

Alavatsan abdominoplastian (miniabdominoplastia) voi tehdä paikallispuudutuksessa ja rauhoittavassa lääkityksessä. Myös vatsalihasten ompelu onnistuu samalla, jos erkanema on rajoittunut vain alavatsalle. Koko vatsan abdominoplastia tehdään anestesialääkärin valvomassa nukutuksessa. Harvemmin vaihtoehtoisesti sen voi tehdä myös anestesialääkärin asettamassa epiduraalipuuudutuksessa.

Tavallinen toipumisaika työhön abdominoplastiasta on 3-4 viikkoa. Kevyeen toimistotyöhön valikoiduissa tapauksissa minimi on 1 viikko. Ensimmäisten päivien ajan kannattaa välttää pitkäjaksoista pystyssä olemista, jotta mustelmat ja turvotukset eivät pakkaannu alavatsalle ja haittaa paranemista. Nilkkojen ja jalkojen liikuttelu ehkäisee turvotuksia ja tulppia. Tukisukat kannattaa pitää muutama päivä. Toipumiseen liittyy nostorajoituksia 6 viikon ajan, kun vatsalihakset ommellaan. Urheiluun paluu on mahdollista asteittain 1 kk jälkeen. Vatsalihasten ompelukohta vahvistuu pikkuhiljaa aina puoleen vuoteen asti. Vatsalihasten asteittainen aktivaatio jo 2. viikosta alkaen on kuitenkin hyödyksi.

Rasvansiirto

Rasvansiirto toimii erityisen hyvin löyhässä ja hyvän verenkierron omaavan kudoksessa (esimerkiksi rinta imetyksen jälkeen). Jos rasvansiirron kohdealue on arpialue tai tiukkaihoinen rinta, niin rasvansiirron voi joutua tekemään useammin kuin kerran, jos tilavuustoivetta on enemmän. Toisella rasvansiirto kerralla rasvaa jää yleisesti kohdealueelle enemmän, sillä ensimmäisen rasvansiirron jälkeen alue pehmenee ja verenkierto vilkastuu. Mitä paksumpi rasvakudos on, sitä paremmin sinne mahtuu rasvasiirrettä ja toimenpiteen tulos on yleisesti parempi. Ohueen kudokseen mahtuu kerralla vähemmän siirrettävää rasvaa. Rasvaa on oltava myös tarpeeksi siirrettäväksi. Ihanteellinen tilanne onkin, että potilaalla on kohta, jossa ylimääräinen rasvaa häiritsee ja kohta, johon on toive lisätilavuudelle rasvansiirrolla.

Periaatteessa minne tahansa ihonalaiskudokseen (rasvaan), jossa on tilavuustarvetta. Rasvaa täytyy kuitenkin ajoittain käsitellä hienojakoisemmaksi kohteesta riippuen (kasvot, arpien hoidossa). Tavallisimpia rasvansiirtoalueita ovat kasvot, rinnat, pakarat ja Hip Dip alueet (ulkoreisien lommoalueet).

Rasva tulee kerätä talteen ja siirtää mahdollisimman hellävaraisesti. Parhaiten tähän soveltuu ns. vesisuihkuavusteinen rasvaimu (WAL, Bodyjet). Vaurioituneet rasvasolut ja mukana oleva veri heikentävät rasvan tarttuvuutta, koska ne aktivoivat elimistön solupuolustusmekanismeja, mikä estää myös ehjiä rasvasoluja asettumasta ja kiinnittymästä kudokseen normaalisti. Myös puuduteaine heikentää aavistuksen rasvasolujen tarttumista, joten tietyissä tapauksissa (otettavaa rasvaa vähän) toimenpide on järkevää tehdä nukutuksessa. Jos rasvaa siirtää liikaa suhteessa siihen, mitä kudos pystyy vastaanottamaan, ylimäärä ja hivenen enemmänkin rasvaa sulaa pois. Rasvansiirrossa enemmän tai mahdollisimman paljon ei ole parempi.

Rasvasta tarttuu parhaimmillaan n. 80%. Siirrettävässä tiiviissä asettuneessa rasvassa huuhtelunestettä on n. 15-20%, joten parhaimmillaan siirrettävästä tilavuudesta tarttuu n. 60-65% eli karkeasti 2/3 (lasketaan pois huuhteluneste ja tarttumattoman rasvan osuus).

Lopullisen rasvaimutuloksen näkee aikaisintaan 3 kuukauden kohdalla. Pientä tasoittumista ja asettumista tapahtuu vielä aina 1 vuoteen asti. Rasvansiirron lopullisen tuloksen näkee 6-10 viikon kohdalla. Rasva tarttuu kudokseen muutamien päivien aikataululla, mutta rasvansiirtoalueen turvotuksen (kudosärsyke, mustelmat) vuoksi todellinen tarttunut tilavuus on nähtävissä vasta parin kuukauden kohdalla.

Rasvansiirto soveltuu rintojen tilavuuden palauttamiseen ja muotoiluun, ei varsinaiseen kohottamiseen. Rinta ei kohoa rasvansiirron myötä, koska rasva ei tarjoa tukea omalle kudokselle rintaimplantin tapaan.

Rasvansiirtoalueen painetta ja hankausta tulee välttää 2-3 viikkoa toimenpiteen jälkeen. Lisäksi alueet tulee pitää lämpimänä. Nikotiinituotteita ei saa käyttää, koska ne heikentävät merkittävästi rasvan tarttuvuutta.

Ei, painon tulee olla normaalitasolla. Jos toimenpiteen jälkeen laihtuu takaisin ns. normaalimittoihin, tapahtuu kaksi epäsuotuisaa asiaa: 1. myös rasvansiirtoalue laihtuu, jolloin rasvansiirron tulos heikkenee, 2. rasvaimukohta laihtuu liikaa, jolloin saattaa tulla esiin epätasaisuuksia, koska alueelle muodostuu aina pientä arpeutumista, joka tasataan/peitetään muutaman mm paksuisella jätettävällä rasvakerroksella. Pieni painonnousu (2-3 kg) sen sijaan on useimmiten jopa suotuisaa, koska rasvansiirtokohdan tilavuus korostuu. Suuri painonnousu korostaa tilavuutta liikaa ja heikentää myös rasvaimukohdan tulosta.

Rasvansiirron voi uusia aikaisintaan 3 kuukauden kohdalla. On hyvin tärkeää odottaa, että kudosturvotustilanne ja -ärsykkeet asettuvat ennen seuraavaa rasvansiirtoa, koska ne vaikuttavat heikentävästi seuraavaan rasvansiirtoon. Seuraavan rasvansiirron tarttuvuutta parantavat lisääntynyt tilavuus sekä rasvansiirron mukana tulleiden kantasolujen ja välittäjäaineiden verenkiertoa sekä kudosominaisuuksia parantavat vaikutukset. Ihanteellinen uuden rasvansiirron ajankohta onkin useimmiten 3-6 kk kohdalla.

Pientoimenpiteet

Veitsitekniikalla luomenpoistosta jää aina arpi. Plastiikkakirurgisin tekniikoin arvesta on kuitenkin mahdollista saada mahdollisimman huomaamaton. Tämä tarkoittaa sijoittamista ihopoimuihin oikeansuuntaisesti ja ihon sulkua ilman kiristystä useammassa kerroksessa. Käytännössä ohuet ihon pintaompeleet ovat vain ihon reunojen tarkkaa vastakkain asettamista varten. Ne voidaankin poistaa viimeistään 1 viikon kohdalla, koska syvemmällä olevat ompeleet huolehtivat haavan kiinni pysymisestä. Radiofrekvenssitekniikalla hiomalla on mahdollista poistaa luomia hyvin huomaamattomasti. Tämä on mahdollista tietynlaisissa hyvänlaatuisissa luomissa. Plastiikkakirurgi osaa arvioida tekniikan soveltuvuuden.

Luomesta ei tarvitse ottaa koepalaa, mikäli luomi on tyypiltään hyvänlaatuinen ja on ollut muuttumaton pitkään (vuosia). Plastiikkakirurgi arvioi tämän. Patologin tutkimus voidaan tarvittaessa pyytää koko luomesta (pienet luomet) tai vain epäilyttävästä kohdasta (suuret luomet), jolloin lisäpoisto voidaan tehdä mahdollisimman säästävästi ja arvettomalla tekniikalla.

Paikallispuudutusainemäärä rajoittaa poistettavien luomien lukumäärää. Tavallisesti veitsitekniikalla voidaan poistaa maksimissaan 3-6 luomea riippuen koosta ja vastaavasti radiofrekvenssitekniikalla maksimissaan noin 10 luomea.

Luomen muutos tai oireilu on aihe olla yhteydessä tarkistusta varten. VARO on hyvä muistisääntö ja apu luomen itsearvioinnissa. Luomea on syytä tulla näyttämään, kun luomen Värissä, Alueessa (koossa), Rajassa (epätarkkarajaisuus) tapahtuu muutoksia tai luomi Oireilee.

Luomen muutos tai oireilu on aihe olla yhteydessä tarkistusta varten. VARO on hyvä muistisääntö ja apu luomen itsearvioinnissa. Luomea on syytä tulla näyttämään, kun luomen Värissä, Alueessa (koossa), Rajassa (epätarkkarajaisuus) tapahtuu muutoksia tai luomi Oireilee.

Iho ei pysy samanlaisena tai samannäköisenä, vaan iholla tapahtuu monenlaisia muutoksia elämän aikana. Esimerkiksi luomien tai muiden ihomuutosten lisääntyminen on täysin normaalia eikä automaattisesti viittaa ihosyöpään.

Intiimikirurgia

Kevyeen toimistotyöhön voi palata 2-3 päivän jälkeen. Raskaampaan työhön on syytä olla toipumislomalla 1-2 viikkoa työstä riippuen.

Hyvin. Saat rauhoittavaa lääkitystä ja lisäksi tipan kautta hyvin vahvaa kipulääkettä. Ensimmäinen noin 2-3 sekunnin pistos tuntuu näin jonkin verran, mutta on hyvin siedetty. Hetken odottelun jälkeen seuraavat täydentävät pistokset eivät enää tunnu, koska puuduttelu tapahtuu jo puutuneen alueen kautta.

Saat muutaman päivän antibioottisuojahoidon. Muuten riittää suihkuttelu ja varovainen kuivaus aamuin illoin sekä jokaisen wc käynnin yhteydessä 1.5-2 viikon ajan, tämän jälkeen normaalisti. Suojana voi käyttää tavallista kuukautissuojaa. Mahdolliset poistettavat ompeleet tai ommelsolmut poistetaan 10-14 päivän kohdalla. Yhdynnästä tulee pidättäytyä 4 viikkoa.

Häpyhuulissa on hyvä verenkierto, joten pieni tihkuttelu on normaalia. Voit pitää suojana tavallista kuukautissidettä. Jos kuitenkin verenvuoto on runsaampaa ja/tai tulee korostunutta (toispuolista) turvotusta/mustelmaa, ota meihin yhteyttä.

Rasvansiirron jälkeen tulee pidättäytyä yhdynnästä 2 viikon ajan ja mikäli on ommeltuja haavoja (esim. pienten häpyhuulten pienennys), yhdyntätauko on 4 viikkoa.

Paras tapa on ajoittaa leikkaus ajankohtaan, jolloin kuukautisia ei ole tai siirtää kuukautisia lääkkeellisesti. Jos kuukautiset kuitenkin alkavat pian leikkauksen jälkeen, suihkuttele ahkerasti ja käytä suojana tavallista sidettä. Älä käytä tamponia.